Vastustuskyky vahvaksi

 HAKEMISTO

Karpalossa

Sairastumiseen tarttuviin tauteihin vaikuttavat mikrobien lukumäärä tartunnassa, niiden lisääntyminen kohteessa ja henkilön vastustuskyky. Viruksia mahtuu neulan kärkeen 100 miljoonaa. Emme voi täysin välttää mikrobeja, niistä osa on hyödyllisiä suojaavia, osa aiheuttaa taudin vasta sitten, kun ne pääsevät lisääntymään elimistössä, kun vastustuskyky on huono. Jos sairastut helposti ja usein tartuntatauteihin, vastustuskykysi ei ole paras mahdollinen.

Vastustuskykyyn vaikuttavat terveydentila, elämäntilanteen stressaavuus, ravitsemus ja liikunta. Liikunta kohentaa yleiskuntoa ja hyväkuntoisella on yleensä myös hyvä vastustuskyky.

Kevyen tai kohtuullisen rasittavan liikunnan harrastaminen tehostaa vastustuskykyä ja suojaa ylähengitystieinfektioilta. Positiivista on, että parhaiten flunssaa näyttäisi vastustavan säännöllisesti liikkuva kuntoilija, joka ei tavoittele erityisiä kuntohuippuja. Rankan, paljon energiaa kuluttavan liikuntasuorituksen jälkeisinä tunteina ja päivinä elimistö on tavallista herkempi infektioille. Kovassa rasituksessa stressihormonien tuotanto kasvaa, mikä saattaa vaikuttaa kielteisesti immuunipuolustuksessa tärkeiden valkosolujen ja vasta-aineiden määrään ja aktiivisuuteen. Flunssa iskee usein rankan työ- tai tenttirupeaman seurauksena. Kun stressaava elämäntilanne helpottaa ja itselleen antaa luvan olla väsynyt, vastustuskyky ikään kuin avaa ikkunan infektioille. Vastustuskyvyn kannalta on erityisen tärkeää huolehtia palautumisesta nukkumalla ja lepäämällä riittävästi sekä syömällä terveellisesti. Jos liikuntasuoritus ajoittuu kylmään vuodenaikaan, flunssariski kasvaa harppauksella. Syys- ja talviaikaan viruksia on eniten liikkeellä ja kovan ponnistuksen jälkeen niille on tavallista herkempi. Kylmä ei sinänsä aiheuta flunssaa – vaan virus – mutta kylmyys antaa viruksille paremmat olosuhteet lisääntyä. Ahkera liikunnan harrastaminen ja liian vähäinen energiansaanti on vastustuskykyä koetteleva yhdistelmä.

Syö puoli kiloa päivässä kasviksia, monipuolisesti vilja- ja maitotuotteita, lihaa, kalaa ja hyvälaatuisia rasvoja. Ruokavaliossa parhaita vastustuskyvyn vahvistajia ovat kasvikset, hedelmät ja marjat, joiden sisältämät antioksidantit suojaavat elimistöä ympäristön haittavaikutuksilta. Antioksidantteja ovat esimerkiksi C- ja E-vitamiini, seleeni ja karotenoidit eli A-vitamiinin esiasteet. Mitä värikkäämmän annoksen kasviksia nauttii, sitä enemmän saa vitamiineja ja antioksidantteja. Hyvä käsi- ja muu hygienia auttaa suojautumaan tartunnalta. Sairastuessa olisi pyrittävä eristäytymään muista ja yskiminen pitäisi tapahtua kertakäyttönenäliinaan.

Käsien pesu saippualla on parasta, desinfioiva käsihuuhde voi tuhota käsiä suojaavaa mikrobistoa.

Maitohappobakteerivalmisteet, probiootit, auttavat vatsaa sopeutumaan totutusta poikkeavaan ruokavalioon ja ne parantavat vastustuskykyä muitakin kuin vatsaviruksia vastaan.

Mikroravinteiden teho mm. influenssaa vastaan

On olemassa vaihtoehtoja myrkyllisille viruslääkkeille. Useat ravinteet vahvistavat ja tehostavat immuunijärjestelmään ja estävät virusten lisääntymistä ja leviämistä.

Välttämättömiä ravinteita optimisti toimivalle soluvälitteiselle immuniteetille (leukosyytit, makrofagit/monosyytit, T-solut ja kateenkorva) ovat vitamiinit C, A, D, E, B6, B12, foolihappo, rauta, sinkki, kupari ja jodi ja vasta-ainetuotannolle ovat vitamiinit A, D, B1, B2, B3, B6, B5, biotiini, foolihappo, sinkki ja kupari. On tieteellisesti todistettu että C-vitamiini, aminohapot (lysiini, proliini, arginiini), N-asetyyylikysteiini ja EGCG (uute vihreästä teestä) voivat estää virusten lisääntymistä ja leviämistä kudoksissa.

Influenssavirusta voidaan pitää kurissa useissa ravinteiden aineenvaihdunnan vaiheissa:

• Suoraan vaikuttamalla virusten aineenvaihduntaan ja siten rajoittamalla niiden lisääntymiskykyä ja solujen infektointia ja epäsuorasti häiritsemällä virusten solusta soluun leviämistä kudoksissa.
• Luonnossa olevilla aineilla on viruksia vastustava kyky, kuten mikroravinteilla ja niiden yhteistoiminnalla, ilman toksisia vaikutuksia isäntäsoluihin.
• Mikroravinteiden seosten synergiaa tutkitaan sika(H1N1)-virusinfektion hallinnassa. Siinä arvioidaan C-vitamiinin, vihreän teen, tiettyjen aminohappojen, seleenin ja muiden ravinteiden vaikutusta ”human influenza A” (H1N1) -virukseen suhteessa virusentsyymi-neuraminidaasiin, jota tarvitaan tarttuvuuteen sekä viruksen tumaproteiiniin (NP), joka on viruksen lisääntymisen indikaattori. Virusten hyökkäyksen biologiseen vasteen muodostumiseen vaikuttavat sidekudoksia sulattavien entsyymien (metalloproteinaasien) eritys ja virusten tunkeutuminen soluvälitilaan, mitkä osoittavat virusten leviämistä.

Mausteita ja yrttejä, joilla on antimikrobisia vaikutuksia

Mausteita ja yrttejä on käytetty tuhansia vuosia antamaan makua ja aromia ruoille sekä ruokien säilymiseen. Tieteelliset tutkimukset ovat dokumentoineet joidenkin mausteiden ja yrttien antimikrobiset ominaisuudet ja vaikuttavat ainesosat.

Mausteiden ja yrttien antimikrobinen vaikutus
Mauste / yrtti	Estävä vaikutus
Kaneli, valkosipulin kynnet, sinappi	Vahva
Maustepippuri, laakerinlehti, kumina, korianteri, roomankumina, oregano, rosmariini, salvia, timjami eli ajuruoho	Keskivahva
Mustapippuri, maustepaprika, inkivääri	Heikko

Tutkimukset vahvistavat että sekä gram-positiiviset että gram-negatiiviset ruokasyntyiset bakteerit, hiivat, homeet voidaan estää valkosipulilla, sipuleilla, kanelilla, timjamilla, salvialla ja muilla mausteilla. Näiden mausteiden ja yrttien vaikutus on nähtävissä mm. pikkelseissä, leipä-, riisi- ja lihatuotteissa. Rasva-, valkuaisaine-, vesi- ja suolapitoisuus ruoissa vaikuttaa mikrobien vastustuskykyyn. Täten mausteita pitää olla ruoissa enemmän kuin mikrobien kasvatusaineissa, että mikrobien kasvu estyy .

Mausteiden mikrobikontaminaatio

Clostridium perfringens ja Bacillus cereus -itiöitä on tavattu mausteissa ja yrteissä. Vähemmän

mausteissa, joilla on korkea antimikrobinen teho kuten salviassa, valkosipulissa ja oreganossa. Kuitenkin kaikki mausteet tulee olla puhdistettu ja steriloitu tuottajan/pakkaajan toimesta etyleenioksidilla, säteilyttämällä tai muilla hyväksytyillä menetelmillä.

Tärkeissä öljyissä, jotka on uutettu mausteista ja yrteistä on yleisesti tunnistettu sisältävän antimikrobisia yhdisteitä.

Mausteiden ja yrttien antimikrobiset yhdisteet
Mauste/Yrtti	Keskiarvo, tärkeiden öljyjen pitoisuus %	Antimikrobinen yhdiste
Valkosipuli	0.3 - 0.5	Allisiini
Sinappi	0.5 - 1.0	Allyyli-isotiosyanaatti
Kaneli	0.5 - 2.0	Kanelialdehydi, Eugenoli
Mausteneilikka	16 - 18	Eugenoli
Salvia	0.7 - 2.0	Tymoli, Eugenoli
Oregano	0.8 - 0.9	Tymoli, Karyakroli

Suomennos, muokkaus ja tiivistely: Veikko Pyhtilä, Lahti, Finland, 2011

Lähteitä: Liikuntaravitsemus, T. Vasankari ja K. Uusi-Rasi, VK-Kustannus Oy, 2006.

Useat ulkomaiset lähteet.